Uhrauksia ja hohtava tyttö
Hei vain ja anteeksi että tämä postaus tulee sunnuntain sijaan maanantaina, eilen oli tansissa näytöspäivä ja sen jälkeen olin väsyneempi kuin pitkään aikaan :')
Tällä hetkellä olen kipeänä, taas, ja siis en tiiä kuvittelenko vai onko multa lähtenyt makuaisti??? koitan syödä chilinuudeleita ja en maista sitä chiliä juuri ollenkaan? Tälleen ei oo ennen käyny, tuntuu jännältä :')
Mutta siis, tässä postauksessa kaksi tälläistä runoa/puolirunoa/hassua tekstiä :) En ikinä tiiä että kuinka paljon mun kannattaa sanoa omia mielipiteitäni näistä...Voisittekin itse asiassa kertoa mulle, että tykkäättekö siitä et kerron mitä mieltä oon omista runoista / mitä yritän milläkin runolla sanoa, vai pitäiskö sanoa mahdollisimman vähän?
joka tapauksessa, nauttikaa tai älkää ja kommentoikaa jos on mitä tahansa ajatuksia <3
![]() |
| kuva: minä |
Uhrauksia
kevätjumala,
sade ja mullan huumaava tuoksu kertovat,
että olet palannut
uhraan sinulle
pitkät vaaleat haastavat hiukseni,
ja muistot merenkaipuusta
urhaan hallinnantunteen
uhraan kaikki olennot, jotka
piilotin taskuihini lohdutuksen toivossa
uhraan ihanan hiljaisuuden
otan tilalle pysähtyneen,
äänettömän huoneen
jossa neulat tippuvat lattialle
ja niistä kuuluu ääni
uhraan oman aidon nauruni
otan tilalle hätääntyneen naurun
jota nauran kun ihmiset ympäilläni välttävät katsetta
uhraan utuiset silmät
kyyneleiset riittävät
uhraan sanakirjan
jonka marginaaleihin kirjoitin tietoja itsestäni
toivoen että ne muuttuvat oikeiksi
"vahva, kaunis, kunnollinen"
uhraan kauniit sanat
rumia riittää kyllä
ja uhraan nostalgian
joka nakertaa sydämeni juurakossa
voisitko siis, kevätjumala
näiden urhauksien jälkeen
antaa minulle
loputoman kevään
ja lammen johon upota?
kuuletko, kevätjumala?
en pyydä paljoa
☀
Hohtava tyttö
se tyttö
sillä on tähtiä hiuksissa
ja hunajaa huulilla
ja sen kasvot on päällystetty kullalla
mut silti se on tosi mukava
se tyttö
sillä on hohtavia vaatteita
ja kauniita, vaaleita raitoja
sen pehmeissä hiuksissa
se tyttö
näen sen joskus rannalla
sillä on aurinkoa kasvoilla
ja meressä uitettu iho
silloin joskus rannalla
istun en vieressä hiekalla
ja se hymyilee
vaikka se on aurinko,
kaunis ja hohtava
jotenkin olen sen kiertoradalla
miksei kuu ja aurinko
voisi muka olla ystäviä
kumpikin on taivaankappaleita?
☀

Hei Lumi, olipa ihanat runoset!!! Tos tokassa mietin niiku eka et kenestäköhän tää kertoo mut sit toi loppu niiku avas uuden näkökulman, se oli hieno ja hauska :D Ja toi kevätjumala niiku asiana oli jotenki tosi kiva elementti tos ekas runos.
VastaaPoistaMun lemppari säkeet:
uhraan kaikki olennot, jotka
piilotin taskuihini lohdutuksen toivossa
(koska toi jotenki inspiroi mua ja jotenki kummalla tavalla samaistuin, saatan kirjottaa tästä inspiroituneena jonkun runosen itsekin, jos kirjotan niin lähetän sen sit sulle :D)
uhraan sanakirjan
jonka marginaaleihin kirjoitin tietoja itsestäni
toivoen että ne muuttuvat oikeiksi
"vahva, kaunis, kunnollinen"
(Tää oli vaan jotenki sillee "voi pieni" sillee äääääh :'))
Oli tosi kiva lukee näää :3 Hyvää tokavikaa kouluviikkoo <3
Ihana kommentti, kiitos <3 kiva kuulla nää sun lempi säkeet ja sun ajatuksia näistä runoista :3 mietin just ku kirjotin tota ekaa et moni varmaan aattelee et tää on ihastuksesta kertova. Mut oikeesti toi idea lähti mun yhdestä ystävästä jonka kaa ollaan tosi erilaisia, ja sit joskus mietin et miten me ollaankaan päädytty ystäviksi tästä huolimatta :)
Poistakauniita <3
VastaaPoistaKiitos usva<3
Poista