kirjansivurunoja

Hei vain, anteeksi lyhyestä tauosta postauksissa taas vaihteeksi :D 

Tänään hieman erityylisiä runoja, eli blackout poetrya. Ideana on siis tehdä runo kirjan sivulle peittämällä mustalla tussilla ne sanat joita ei tarvitse, ja lopuista sanoista syntyy sitten runo. Musta näitä on silloin tällöin aika hauska kirjoitella, näissä ei voi olla niin vaativa, ja tulee erilaisia kuin yleensä. Nauttikaa tai älkää ja kertokaa mielipiteitä tai kuulumisia! :3

kuvat:minä

runon alapuolella näette alkuperäisen runon kirjan sivulla, ja kuvasta huomaa myös milloin runo vaihtuu :)

--

tummien silmien katse

pudisti päätään

suruissaan.

sen hento ääni

kuului jumalattarelle.

olennolle, joka

kullanhehku, 

aurinko oli.

kasteenhehkuinen, silkinsileä.

kuin hehkulamppujen hämähäkinseittejä,

musiikkia ei kuule.

olen valehdellut sinulle

silmät ummessa

kuin toivoton tapaus

viimeksi kasvot varoitteli,

että tyttö jää yksin.

illalla odottaa.

miten niin?

haikailua vain

sortumatta matkan varrella

rakkaustarinaan.

sellainen oli korusanoja,

tunteita, loukkauksia

edellisiltana

sydän alkoi poikkoilla

mitä hän oli tehnyt?

oli aina ihmisiä,

joita rakastan

niin kauan kuin oli kesä

elämän suurin haave 

oli ollut koti.

hän oli lapsi.

onnekas, kun 

on vaikea jättää hyvästit

ainoastaan särö, 

riipäisevä murtuma

haavoittuvaisuuden hetki oli ohi,

koski enemmän.

kaipaat kovasti sanoja