kartonkitähtiä

 Hei vaan :) Tänään (taas vaihteeksi) runoja!

Nää kaikki kertoo enemmän tai vähemmän aiheesta toivo. En tiiä, jostain syystä lähiaikoina puhelimen muistiinpanoihin on ilmestyny paljon toivosta kertovia ajatuksenpätkiä/runoja :D

Kerro kommenteissa jos on jotain ajatuksia, ja hyvää alkukevättä <3 (huomenna on maaliskuu??)




kuva: minä


kartonkitähdet

keinotekoiset tuikut

taivaankannella säteilee


kartonkitähdet

kauniit muttei aidot

itse ne sinne liimasin

öitäni valaisemaan


kartonkitähdet

pinkit, siniset, keltaiset

pahvista leikatut

liimasin ne taivaalle loistamaan

ole hyvä vaan


kartonkitähdet

keksityt valonpilkahdukset

lapsellista leikkiä

jostain syystä ne lohduttaa


kartonkitähdet

on valaisseet pimeää maailmaa

jo monenmonta yötä


nyt ne pikkuhiljaa tippuvat

alas taivaalta

maan kamaralle

niiden hohto himmenee

kimallus katoaa

ja pian

ne on taas

pelkkää pahvia

eikä

missään

ole jälkeäkään

toivosta



menen ja pyydystän sinulle

haavilla sataviisi tulikärpästä ja perhosta

annan ne sinulle toivon merkkinä

paremmat päivät on lähellä


tulikärpäset loistavat ikkunallasi

muistat niitä katsoessa

että pian on valoisia päiviä taas


perhoset lepattavat huoneessasi

muistat niitä katsoessa

että sinunkin siipesi avautuvat pian


...


tietenkään tulikärpäset

eivät selviä kauaa ilman kotiniittyään

eivätkä perhoset

löydä tekokukista mettä


mutta ainakin sait toivoa,

ja valoa

ja eloa


ja nyt voit toiveikkaana katsella

kuolleita tulikärpäsiä lasipurkissa

olisit tietty voinut päästää ne vapaaksikin

mutta mitä toivolla tekee jos sitä ei omista?



en ole vihainen 

...

itse asiassa

olen tosi vihainen


yritän ymmärtää

yritän antaa teidän selittää

mutta meille luvattiin tulevaisuus

ettekä te antaneet meille sitä


te annoitte harhakuvia

joihin tarrautua

mutta me tahdomme elää

emme tahdo piiloutua enää

emme tahdo piiloutua harhakuvien taa


vaan tahdomme kasvaa 

ja tulla joskus vanhoiksi

ja katsella maailmaa joka ei ole rikki


te rikotte meidän maailmaamme

se ei ole teidän

se ei koskaan ole ollut teidän


kyllä, olen vihainen

ja olen surullinen

ja olen peloissani

koska meidän tulevaisuutemme

on teidän käsissänne

ja teidän käsissänne

ovat vasarat

jotka hajottavat



älä menetä toivoa kulta

vaikka kaikki viedään sulta


vaikka sulta viedään nuoruus

ja muistot

ja pikkukivet kantapään alla


vaikka aurinko laskee ja olet yksin pimeässä 

vaikka kasvat liian vanhaksi muiden syliin

olet silti edelleen tässä


älä menetä toivoa

tarraa siihen kiinni

kuin lankakerän päähän


vaikka toivo satuttaakin

ja joskus siitä joutuu päästämään irti

toivo silti pitää meidät kasassa

heiveröisten lankojen varassa



1. oletko menettänyt toivosi?

2. missä näit toivon viimeksi?

3. oletko yksinäinen?

4. uskotko että toivo löytyy vielä?


tervetuloa toivottomien kerhoon 

täällä kokoonnumme me, joiden

toivo on viety pois 


joiltakin se varastettiin

joiltakin se valui viemäriin

joiltakin se katosi savuna ilmaan


ei väliä, miten menetit sen

toivottomuus tekee kipeää


tässä kerhossa

me etsimme toivoa

etsimme sitä metsistä ja puroista

kaduilta ja rakennusten katoilta

etsimme sitä niiltä silloilta

joihin rakastavaiset kiinnittää lukkoja

etsimme sitä sateenkaarten päistä


ei hätää, et tosiaan ole yksin

meitä on jo monta sataa

mutta etsimme toivoa

ja siksi on toivoa

että löydämme sen

takertuneena puiden oksiin

katkenneihin auringonsäteisiin

nauravien pikkulasten hiuksiin

usko pois

toivoa ei ole mentetty

se on vain väliaikaisesti hukassa



Kommentit

  1. jee taas hienoi runoi <3 kartonkitähdet ja se runo joka alkaa "en ole vihainen" oli AIVAN UPEITA!! :)

    VastaaPoista
  2. Tosi ihania runoja, pidin siitä et nää kaikki oli tosi erilaisia esim rakenteeltaan :3
    Mun lempi laineja oli
    ”haavilla sataviisi tulikärpästä ja perhosta
    annan ne sinulle toivon merkkinä
    paremmat päivät on lähellä” ja sit se kuinka ne kuoli vaan ne ötökät,
    ja ”mitä toivolla tekee jos sitä ei omista?”
    Tosta ”en ole vihainen”-runosta tuli mieleen Siiri Enorannan Nokkosvallankumous vähän, luen sitä tällä hetkellä :D
    Toi vika runo herätti kaks ajatusta, 1. Olitko saanu inspista siitä mun yhestä runosta jonka lähetin sulle? :3 ja 2. Tulee ihan mieleen yks runokirja joka mun iskällä on, sen nimi on Saako lähettää terveisiä? ja siinä oli joku vähän samanlainen runo :D
    Ja toi kuva on todella kaunis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon ajatuksista ja lempikohtien kertomisesta <3 on lukulistalla toi nokkosvallankumous! :3
      Sitten sun ajatuksiin vastauksia, niin ensinnäkin en oo tietoisesti ottanut mistään inspistä mutta en sano etteikö olis ihan mahollista että oon alitajuisesti inspiroitunu :D ja "saako lähettää terveisiä" kuulostaa kiinnostavalle!🌞

      Poista
    2. On pakko kommentoida, että Nokkosvallankumous on aivan sairaan hyvä kirja <3 kaikki Siiri Enorannan kirjat on niiiin hyvii! Mahtavaa et se on sun lukulistalla!

      Poista
    3. hehheh siis minä täällä taas

      Poista
    4. Hihii Usva :3

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

runo

päiväkirja

Q&A