kynttilänvalossa kirjoitettuja runoja :D

Hei vain ja tervetuloa runopostaukseen :) Poltin kynttilöitä ja kuuntelin musiikkia, ja samalla kirjoitin muutaman runon jotka saatte nyt lukea. Nässä ei ole varsinaista teemaa, mutta mun mielestä kaikissa on joku samankaltainen tunnelma, ehkä? 

miten ihmisillä on alkanut uusi kouluvuosi/vuosi ylipäätään? mulla itellä muuten ihan hyvin, paitsi että tänhetkinen jakso on selkeesti rankempi kuin joulua edeltävä, ja oon kans nyt puolikipeenä ja tulossa varmaan kipeäksi :') 

Mutta siis, runoja! nauttikaa tai älkää, ja kuten aina, kaikenlaiset kommentit on arvostettuja :3

Runo vaihtuu tähden kohdalla :)



kuva: minä (varjoja mun huoneen katossa :D)




annan mun siivet sulle
en koskaan oppinut lentämään
joten lennä kauas
ja jätä mut ikävään

lähetä kirjeitä perään
voin esittää,
et ne riittää mulle
vaikka tahdoin
jotain ihan muuta

oon onnellinen
kunhan et putoa
näin mä itselleni väitän,
kunnes joskus tajuan
että mulla ei ole sua
eikä enää edes mun siipiä




kuulen kaukaa laulua
kuin tuutulaulu 
mut vaivun suruun unen sijaan 
tuhkaa,
himmeää valoa
raunioita

raunio olen minä
kyyneleet valuu perustuksiin
tulee kosteusvaurio
tai vesivahinko

ja tuutulaulu, se sen kun jatkuu vaan
surua se lumoaa esiin piilostaan 
itkupisarat tihkuu maailman reunoilta

tuutulaulun laulaja
on kuin käärmeenlumooja
laulu vangitsee
kyynelkanavat aukeaa

tuutulaulu saattoi loppua
en tiedä, en kuule
nyyhkytysten alta
mitään




Onko muistot valheita
Onko olemassa harso, joka 
estää mun silmiä näkemästä
tän maailman oikein

Ja näenkö sua
vai oletko varjo
varjoteatterin prinsessa

Näytät tosi kauniilta
kuin kuvalta satukirjassa
Sulla on ympärillä valtakunta
Varjot kuuliaisesti tottelee
kun käsket niitä sotaan

Sieltä linnasta
katselet ulos linnan tornista
tänne varjoteatterin katsomoon,
täällä olen vain mä

Hymyilet, ilmeessä aavistus sääliä
pian tajusin miksi
kun varjoritarit saapui, ja leikkasi sydämen irti rinnasta
oli liian myöhäistä paeta




Murhaaja silittää
sitä, jonka sydämeen 
sen veitsi ei pysty 

murhaaja itkee sen sylissä,
jonka ihoa
ei saanut rikki

murhaaja on elämässään
lähinnä rikkonut kaikkea
tuntuu varmasti oudolle
ettei saa ihmistä hajalle

murhaajaa ei auta syytökset
eikä hän kaipaa sääliä
hän kaipaa toivoa
toivoa siitä, että tämäkin murhaaja voi vielä
haudata aseensa




Kommentit

  1. siis... mä oon sanaton. SANATON. kun luin ton vikan. siis. mitä. Miten joku voi kirjoittaa näin iskevästi (ei iskevä ole hyvä sana kuvailemaan, en tiiä mikä olis)? aivan upeeta. jälleen kerran. ja voi että kun tuo tuutulaulu-runo oli kaunis <3 siis joo. en ymmärrä. olet älyttömän hyvä kirjoittamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. btw... miksköhän tää kellonaika on 10t myöhässä näissä kommenteissa? :o

      Poista
    2. ääks, kiitos ihan kauheesti kehuista😭❤️ merkkaa mulle tosi paljon että pidit ja kommentoit :3 ja siis joo en ymmärrä yhtään tätä bloggerin kommenttijuttuu :'D

      Poista
  2. ja ihan ok on koulu alkanut, jos ei oteta huomioon sitä, että oon ollu influenssassa viikonlopusta asti... Toivottavasti et tuu kipeeksi, paranemisia puolikipeydestä <3 niinmuute, tosi aesthetic kuulostaa toi kynttilät & runojen kirjoitus... anyway sori jos sua häiritsee että mä aina täytän kaikki sun kommenttiosiot :')

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ANTEEKS NYT SIIS EI TODELLAKAAN HÄIRITSE ETTÄ KOMMENTOIT?? musta on niin ihana lukee sun kommentteja, ja jos et kommentois tänne niin tääl blogissa olis tooodella hiljasta :`)

      siis voieii parane pian influenssasta, ei kuulosta kivalta koulunalotukselta😭

      ja kyllä, kynttilät ja runojen kirjotus oli aika aesthetic, tietty paloturvallisuus on toinen juttu sitte... :D

      Poista
    2. Okeii :) se oli sit vaan mun yliajattelukyvyt parhaimmillaan... ja jeps, ei tää influenssa oo hauska ollut, mutta se on hellittämässä, ainut vaan että mulla meni ääni :')

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

runo

päiväkirja

Q&A