kuurailua: särkyneen sydämen jäljillä

Hyvää iltaa (oletin törkeästi että kello siellä päässä kuuden ja yhdentoista välillä, pahoitteluni jos satuit lukemaan tätä yöllä tai aamulla tai keskikesällä ;3)

Tänään runoja särkyneestä sydämestä! (inspiraatio by Lumin Sydän kuin lasia -postaus ja Usvan runoehdotus viime postauksen kommenteissa :D Kiitti kamut!!<3)

Nää kirjotin viimeviikolla eli uutta tekstiä kyseessä :) 

</3

kuva:kuura

__________________

Minä ja vasara

Kuulen äänesi mun unessa

Huudat mulle

Huudat sitä kun särjin sun sydämen

Mutta rakassssss

shswsh2hshwsw

…..

pyörre 

vie

mut

ei

älä

tee

sitä

…….

en voi antaa tätä ikinä anteeksi itselleni

että sun sydämen sillä tavalla särjin

…….

voitko ymmärtää mua

että en tahallani niin

tai siis

vasara heilahti

ja 

mhhm

tiedät

kyllä

it

se

kin

…….

ja miksi kirjoitan

sinulle tätä

haluan että tiedät

että en minä pahalla

ajattele sinusta 

olin vain niin hukassa

ja loukossa tunnelin alla

että siitä syystä vasara tipahti

ja sun sydämen pirstaleiksi räjähti

________________________

Heinäsirkka

näin eilen perhosen

yhtä kauniin kuin sinäkin

siro se oli

siivet maalattu taidokkaasti

päältä värikkäät

mutta

alta harmaat

…

mitä meille tapahtui

miksi sillä tavalla sanoit

hylkäsit mut rannalle

vaikka piti mennä puumajaan teelle

tuijottamaan toisiamme silmiin

unohtamaan maailma 

ja keskittyä vain siihen hetkeen että se toinen on siinä ja käsi kulkeutuu hitaasti kohti nistaa ja koskettaa mun lyhyiden hiuksien kohdalta ja hiljaa kuiskaa että kerro minulle jotakin kaunista

vastasin että perhonen

ja silloin me suudeltiin

….

harmi että se perhonen

olikin ennustus

sinusta

vahingossa silleen ennustin

perhonen.

päältä kaunis

luonnon sielu

villi ja vapaa

 

mutta

se olikin alta jotain muuta

kuin luulin

ja siksi vähän hämmennyin

säikähdin?

olisiko siis kanattanut keskittyä siihen kauniiseen kuoreen

en tiedä

hämäsit minua liikaa

niillä kauniilla siivilläsi

unohdin totuuden

ja nyt sitten

se perhonen lensi pois

menin liian lähelle

se varmaan säikähti

ja lensi

lensi

pois

pois

pois

jonnekkin toiseen kukkaan

ehkä sillä on siellä hyvä olo

en minä tiedä älkää minulta kysykö

olen vain pieni

mitätön

heinäsirkka

______________________

Sydämenkorjaaja 

Moi!

Sain kirjeesi. Ja vähän hämmennyin. Siellä oli sydämensiruja pohjalla. 

Älä pakota mua sun sydäntä korjaamaan. 

Koska haluan tehdä sen sit kun oon valmis

sit kun haluan

enkä pakotetusti

liimalla sörkkiä

ja teipillä yrittää

ku ei se toimi

Mieluummin

haluun oottaa 

pari päivää ja pohtia rauhassa

mihin oon ryhtymässä

Sellanen mie oon

Arvaan

että pelkäsit 

ettei kukaan näitä koskaan ikuna löydä

johonkin maailmalle hukkuneet sirpaleesi

tullin tarkastukseen

lipaston taakse tippuneet

niiku noitapukki ja joulurumpu -elokuvassa

Mut mä löysin nää

mun kotiovelta

ja en nyt tiiä

mitä teen näillä

pistän taskuun ja ootan et sut löydän?

Jostakin rautatieaseman penkiltä

mutustelemassa subia

ja kuuntelemassa punkkia

Ehkä odottelen

pidän silmät auki

voit olla missä vaan

haluun tehdä susta ilosen taas

ollaan onnellisii

yhdessä

_________________________

ps. Kerro toki kommenteissa mitä pidit tän kerran runoista, se voi olla yksittäinen lause tai sana tai kokonaisuus, jotaki mikä just sussa resonoi :D Ja jos omistat ideoita ens viikon runojen aiheeksi niin kerro toki niistäkin! :3 

Ja jos ette oo hetkeen käyny lukemassa jo aijemmin mainittua Sydän kuin lasia -postausta niin menkäähän kipin kapin lukemaan! <3

Ja muuten, oisko teillä kiinnostusta kuuran q&a:han? :D Jos olis, kerro kommenteissa! <3

Sii juu kahen viikon päästä!

~kuura~