Runoja...

En oo kirjoittanut runoja pitkään aikaan... mutta koikeillaanpa taas!

ja joo, tiiän että rytmitys ja kaikki mahdollinen voi olla hieman pielessä, mut kumminkin, näitä oli kivaa kirjoittaa joten toivottavasti tykkäät edes jostain :)

Kommetoi ihmeessä vaikka että mikä oli sun lemppari näistä <3 (tai jotain palautetta ylipäätään, voi olla negatiivistakin!)

                                                kuva: pinterest 

Suloinen sade, kyynelistä koostunut

maailma hiljainen, tai meluun jo tottunut

vain yksi meistä,

istuu hiljaa rannalla itkien

kuin kuka tahansa

mut silti erityinen

vain yksi meistä, 

mut syntynyt murheeseen,

suruun, huutoon

painoon hartioilla

kuule, suloinen sade

anna kyynelten tulla.

☆

Merituuli kirpeä, kirkas

vei mukanaan 

vei mut kauas, vei mut pois

lumosi

ajattelematon olin

mutta hyppäsin, 

ja tuuli otti vastaan

vei minut pohjaan,

upposin

mut en haluu enää ylös

ja täällä, vaik on pimeää

vaik en ketään nää

en mitään kuule

vihdoinkin,

rauha.

☆

Joskus mietin sinua

mutta en koskaan sitä,

mitä oli ennen

ei, 

mietin vain sitä, kuinka lähdit

kuinka katosit

olit tunteeton

ja olin kai tyhmä

olinhan kai sinulle vain 

jotain leikkiä

ja huomaan, nyt kun kyyneleitä nyt kerään

turha mun on yksin huutaa sun perään.

☆

Kohta

auringonlaskun jälkeen

näen kuutamon

syksy on

korvaläpät korvilla

kylmentyneenä iltana

kuljen

katulamppujen valossa

näen puut, näen maan

kaikki alkaa tummumaan

rakastan sitä

rakastan sen tuntua

sitä tunnelmaa

hengitys kun huuruaa.

☆

kanelintuoksu

on sinussa

kun kuljet lammikkojen yli kadulla

olet lämmin, olet makea

tosi ihana

sellainen suloinen

ääni pehmeä, hohde silmissä

susta huomaa,

oot sujut sun ittes kaa

tän maailman kaa

ja niin kai mäkin oon

ainakin silloin, kun huomaan sun

makean kanelintuoksun

☆

Saatan kirjoittaa näitä myöhemmin lisää, mutta tässä nyt muutama!

Ja muuten, hyvää koulujen ja syksyn alkua kaikille! 💓