Lumikuu

Moiiii! En tiedä, mikä siinä on, mutta särkynyt sydän on minusta jotenkin kiehtova ajatus.Tiedän, että kuulostaa ihan hirveältä, mutta tarkoitan siis tätä silleen, että särkyneestä sydämestä on tosi ihana keksiä eri näkökulmia ja erityisesti... Runoja! Taas kerran siis runoja, hups :') Tässä postauksessa siis runoja siitä, kun sydän on lasia: se voi mennä helposti rikki, sitä on vaikea korjata, ja sen rikki menemistä pitää varoa kaikin keinoin. Nämä on tunnelmaltaan kaikki vähän surullisia ainakin omasta mielestä, mutta siitähän sydämen särkymisessä onkin kyse. Joskus kirjotan tämne blogiin vielä iloisiakin runoja, lupaan sen :')  Arvostan niiiin paljon jos kommentoit ja annat jotakin palautetta, voi olla negatiivista tai positiivista, kaikki auttaa mua kehittymään :) kuva: pinterest ☆ älä anna mulle sun rikkinäistä sydäntä☆ mä en halua sun rikkinäistä sydäntä pyydä joku muu se korjaamaan mä en sitä rikkonut ja ehkä olen itsekäs, joo, kyllä mä varmaan olen. Mutta jos sun sydän ...

 Heiiii!! Täs on nyt mennyt semmoset vähän yli kolme kuukautta, kun viimeks julkasin, eli hups :'') Oon kyllä kirjottanut oikeestaan aika paljonkin juttuja, jotkin hyviä, jotkut huonoja, mutta ei oo ollut sellasta suurta inspiraatiota julkaista mitään niistä tänne. Tästä postauksesta saan kiittää mun yhtä ystävää, jolta sain idean julkaista taas hetken tauon jälkeen runoja! Eli tervetuloa runopostaukseen, jossa on ekana tommonen kuukausiruno, jonka kirjoitin joskus n. kuukausi sitten, ja sitte yks tommonen j lyhyempi minkä kirjotin joskus n. viikko sitten  Tästä tuli vähän lyhyt postaus, mutta ei se ehkä haittaa :) kuva:minä ☆ tammikuu uusi vuosi, me ollaan ihan onnessamme me kävellään käsi kädessä ja kiinni toisissamme on niiiiin kylmä helmikuu helmikuussa tuli auringonpaiste silti pakkanen puristi meitä lujaa mut kohta lumi sulaa maaliskuu kevättä on pienesti ilmassa sä oot omissa maailmoissa takatalvi huhtikuu me haettiin eilen kevättakit varastosta mentiin järven rantaan, ...

  Heippa vaan kaikki, ja pahoittelen et tässä on menny KOKONAINEN KUUKAUSI kirjoittaa uus postaus.. Oon kyllä kirjoittanu kaikenlaista, mut en oikeen mitään semmosta kunnollists kokonaista tekstiä vaan enemmänkin semmosia pätkiä. Mut tässä on nyt tämmönen teksti, jota kirjotin viikonloppuna neljän tunnin automatkalla. Tää ei tosiaan oo täydellinen, tai välttämättä edes hyvä, mutta aattelin kumminki julkaista :)  Kerron kans nyt nopee vähän kuulumisii, eli menee kivasti, koulussa on kyl ollu nyt tosi paljon kaikkee mietittävää, ja tietysti koulu ja harrastukset menee nyt tän blogin edelle, eli saa nähä et kuinka pitkään kestää ennenkuin taas seuraavan kerran julkaisen. Mut nyt se teksti: Kuva:minä :) Tämän päiväkirjan omistaa:          Sirppu <3 / 24.8 / Mun luokal on yks keijukainen. Se on ihan outo, siis hyvällä tavalla. Sillä ei oo siipiä, mut ihan hyvin sillä vois olla. Sillä on vihreet silmät ja punaiset hiukset. Se joka tunti kirjoittelee jotai...

 Moi vaan :) (loppui ideat otsikon kanssa) En oo muutamaan vikkon kirjoittanut tähän blogiin oikein mitään, lähinnä koulujen alkamisen takia. Mut nyt päätin kirjoittaa tämmösen päiväkirja-tyyppisen postauksen, jossa kerron tästä päivästä sillä tyylillä, ettei tää olekaan blogi vaan mun yksityinen päiväkirja. En tiedä, mikä ihmeen idea tämäki oli, mutta kai joku voi vaikka saada tästä viihdettä tai jotain? Ja eihän tätä mun blogia kumminkaan kovin moni lue, niin että ei sillä väliä :) kuva:minä Heräsin yöllä ekan kerran siihen, kun mun puhelin oli päättänyt varttia yli 2 yöllä, että nyt on aika tehdä joku hitsin ohjelmistopäivitys. On varmaa sanomattakin selvää, että tää oli todella mukava herätys. No joo, sain sit nukahdettua ja heräsin oikeeseen aikaan 6.00, että ehtisin 7.15.bussiin. Koulussa ei nyt ollu mitään sen ihmeellisempää. Mulla on aika kiva luokka, jos muutamaa tyyppiä ei lasketa. Oon pikkuhiljaa alkanut sopeutumaan yläkouluun, onneksi. Näin välkällä semmosen tyypin, jol...

En oo kirjoittanut runoja pitkään aikaan... mutta koikeillaanpa taas! ja joo, tiiän että rytmitys ja kaikki mahdollinen voi olla hieman pielessä, mut kumminkin, näitä oli kivaa kirjoittaa joten toivottavasti tykkäät edes jostain :) Kommetoi ihmeessä vaikka että mikä oli sun lemppari näistä <3 (tai jotain palautetta ylipäätään, voi olla negatiivistakin!)                                                 kuva: pinterest  Suloinen sade, kyynelistä koostunut maailma hiljainen, tai meluun jo tottunut vain yksi meistä, istuu hiljaa rannalla itkien kuin kuka tahansa mut silti erityinen vain yksi meistä,  mut syntynyt murheeseen, suruun, huutoon painoon hartioilla kuule, suloinen sade anna kyynelten tulla. ☆ Merituuli kirpeä, kirkas vei mukanaan  vei mut kauas, vei mut pois lumosi ajattelematon olin mutta hyppäsin,  ja tuuli otti vastaan vei minut pohjaan,...

Joo.. Tää on varmaankin ensimmäinen tarinateksti/novelli jonka tähän blogiin julkaisen, ja sattumoisin en oo koskaan aikasemmin tehny mitään tän tyylistä tekstiä. En ite ihan kovin paljon tykkää tästä, varsinkaan siitä miten tää loppuu, mutta kyllä tää saa nyt luvan kelvata. Ja joo, mulla oli ongelmia ton nimen keksimisen kanssa :') Rakentavaa palautetta arvostaisin paljon <3                                             kuva: pinterest  Kulkiessani kirjastolle näen suuren tyttöryhmän kadun toisella puolella. Yritän esittää, etten edes huomannut heitä, kulkea vain nopeasti ohi, mutta tietenkin, voi tietenkin, yksi tytöistä huutaa:- Hei Iisa!  Katson sinnepäin nopeasti, ja näen juuri kun hän kuiskaa jotain kavereilleen katsoen minuun päin ivallisesti. Koko tyttöryhmä nauraa. Älä välitä, älä välitä, toistan itselleni. Ehdin juuri kirjaston ovelle, kun raivon hyökyaalto ...

                                                                kuva:mobilesmspk Syksy tulee! Sehän on tietenkin aivan mahtava asia, kaikin puolin. Yöt pitenee, Lehdet värjäytyy ihanan monivärisiksi, Ilmassa on semmonen raikas, mystinen, jotenkin uutta lupaileva tunne. Oon ehdottomasti syksyihmisiä, eikä kyse ole vain siitä, että mun synttärit sattuu olemaan tuolloin, vaan ihan muutenkin! Syksyllä ilmassa on semmoinen, aivan ihana, kynttilöiden valaisema, sateen ropinan säestämä tunnelma. Tekee vain mieli kaivaa viltti esiin ja ruveta lukemaan. Tai mennä ulos kävelylle korvaläpät ja syystakki päällä, katselemaan sitä puiden väriloistoa. Mä en voi hehkuttaa tätä tarpeeksi, syksy on IHANAA aikaa. Mutta tietysti syksyllä alkaa myös koulu, harrastukset, koko arki, ja se on toinen juttu jota odotan ja vähän jännitänkin, oonhan menossa...